Nilkkamurtuma – Trimalleolaarisen nilkkamurtuman leikkaus posterioirisesta avauksesta

25.05.2022

Suomessa noin puolet nilkkamurtumista hoidetaan leikkauksella. Erityisesti bi- ja trimalleolaarinen nilkkamurtuma hoidetaan operatiivisesti. Distaali fibulan ja -tibian levytyksessä voidaan käyttää posterolateriaalista avausta. Mikäli murtuma puolestaan asettuu posteriorisesti distaali tibian mediaalipuolelle, voidaan murtuma fiksoida levyllä posteromediaalisesta avauksesta. Artikkelissa käymme molemmat leikkaustekniikat läpi videoiden avulla.

Nilkkamurtuma ja murtumien luokittelu

Nilkkamurtuma on toiseksi yleisin leikkaushoitoa tarvitseva murtuma lonkkamurtumien jälkeen. Suomessa esiintyy vuodessa noin 8000 nilkkamurtumaa, josta noin puolet hoidetaan leikkaamalla. Useimmiten murtumat syntyvät jalkaterän voimakkaasta vääntymisestä tai suorasta iskusta nilkan alueelle. Nilkkamurtumista puhuttaessa tarkoitetaan jalan kehräsluun– ja pohjeluun murtumia, jotka sijoittuvat nilkkanivelen yläpuolelle.

Yleinen käytössä oleva nilkkamurtumien luokittelu on nimeltään Danis-Weberin luokittelu. Siinä nilkan murtumat jaetaan A-, B- tai C-tyyppisiksi murtuman sijainnista riippuen.

Weber A

Weber A-tyypin murtuma sijaitsee ylemmän nilkkanivelen horisontaalisen tason alapuolella, aivan nilkan ala-osassa.

Weber B

Weber B-tyypin murtuma sijaitsee nilkkanivelen horistontaalisella tasolla. Murtuma voi olla kierteinen tai viisto.

Weber C

Weber C-tyypin murtumassa murtuma sijaitsee kokonaisuudessa nilkan sydesmoositason yläpuolella.

Nilkkamurtuman hoito

Nilkkamurtumista noin puolet voidaan hoitaa konservatiivisesti ja puolet leikkaamalla. Kipsaaminen ja erilaiset nilkkatuet eli ortoosit ovat vaihtoehtoja, jota käytetään konservatiivisessa hoidossa. Konservatiivinen hoito kestää noin 3-6 viikon ajan murtuman vakaudesta riippuen. Leikkaushoidossa murtuman korjaamiseen käytetään yleisesti titaanista tai teräksestä valmistettuja ruuveja ja levyjä, mutta myös mini-invasiivisesti laitettava ydinnaulan käyttö on lisääntynyt infektioriskin omaavilla potilailla.

Yleisesti ottaen stabiilit unimalleolaariset murtumat hoidetaan konservatiivisesti ja epästabiilit eli bi- sekä trimalleolaariset murtumat leikkaushoidolla. Poikkeuksiakin on sillä yleisin nilkkamurtumatyyppi – lateraalimalleolin murtumat voivat olla stabiilieja tai epästabiileja vammamekanismista riippuen. Ulompi kehräsluu murtuu yleisimmin nilkkamurtumissa, mutta myös sisemmän kehräksen sekä molempien kehrästen samanaikaiset murtumat ovat yleisiä. Toisinaan myös sääriluun distaalisen nivelpinnan takaosan kautta kulkeva murtuma on mahdollinen. Kun kaikki kolme murtumaa ovat yhtäaikaisesti, on kyseessä trimalleolaarinen murtuma.

Nilkkamurtumaleikkauksen posteromediaalinen ja posterolateraalinen avaus

Posterolateriaalinen avaus

Posterolateriaalisesta avauksesta on mahdollista levyttää distaali fibula ja -tibia. Videolla esitetään seuraavat leikkaustekniikat:

  • Vatsa-asennossa tehtävä posterolateraalinen avaus (2:44 min)
  • Suralis-hermon paikallistaminen sekä pehmytkudosten vapauttaminen (4:00 min)
  • Vapautus tehdään niin, että posteriorisen fibulan, sekä postero-lateraalisen ja -mediaalisen tibian näkyvyys saavutetaan (12:20 min)

Posteromediaalinen avaus

Posteromediaalinen avaus on harvinainen avaus, koska yleisesti distaalitibian mediaaliset murtumat pystytään hoitamaan mini-invasiivisesti ruuvaamalla. Mikäli murtuma asettuu posteriorisesti distaali tibian mediaalipuolelle, voidaan murtuma fiksoida levyllä posteromediaalisesta avauksesta.

Videolla käydään lyhyesti läpi seuraavat vaiheet:

  • Vatsa-asennossa tehtävä posteromediaalinen avaus (3:20 min)
  • Tunnistetaan posteromeediaalinen tibia ja posteriorinen tibian jänne (3:40 min)
  •  Vapautetaan pehmytkudokset ja siirretään posteriorinen jänne lateraalisesti (4:00 min)

Ankle Plating System 3 nilkkamurtuman hoidossa

Acumed Ankle Plating System 3 nilkkamurtumajärjestelmästä löytyy laaja kattaus erilaisia fiksaatiovaihtoehtoja nilkkamurtumien hoitoon. Järjestelmällä pystyy hoitamaan leikkausta vaativat yksinkertaiset murtumat ja hankalat, pirstalaiset murtumat. Järjestelmästä löytyvät niin anatomiset, indikaatio-spesifit levyt mediaalisen-, lateraalisen- ja posteriorisen malleolin murtumiin, kuin myös tutut 1/3 -tubulaarilevyt sekä 4.0mm kanyyliruuvit. Avulsiomurtumiin löytyy erilaisia koukkulevyjä sekä Acutwist-kompressioruuvi. Mukana on myös muita innovatiivisia ratkaisuja, jotka helpottavat murtuman hoitoa. Ideana on, että levytettävän tai ruuvattavan nilkkamurtumapotilaan hoitoon riittää vain yksi instrumentaatio, mikä helpottaa leikkaussalin henkilökunnan työskentelyä ja valmistautumista leikkaukseen.

Acumed Ankle Plating System 3

Lue myös artikkeli fibulan murtumaan liittyvistä komplikaatioista

Vastuuvapauslauseke

Lähteet:

Pakarinen, Harri; Laine, Heikki-Jussi; Ristiniemi, Jukka. 2012. Milloin nilkkamurtuman voi hoitaa ilman leikkausta? Lääketieteen aikakausikirja Duodecim 2012;128(17):1770-6 (viitattu 19.5.2022). Saatavilla internetissä: https://www.duodecimlehti.fi/duo10477

Ovaska, Mikko; Madanat, Rami; Mäkinen, Tatu; Lindahl, Jan. 2015. Nilkkamurtuman leikkaushoidon komplikaatiot. Lääketieteen Aikakausikirja Duodecim 2015;131(16):1451-9 (viitattu 19.5.2022). Saatavilla internetissä: https://www.duodecimlehti.fi/duo12386

Ukkonen, Mika. 2011. Nilkan lateraalimalleolin murtumat – operatiivisesti hoidettujen potilaiden pitkäaikaisennuste Weberin luokituksen mukaan. Tampereen yliosto. Lääketieteen laitos. Pro gradu -tutkielma. (viitattu 19.5.2022). Saatavilla internetissä: https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21636